Koronaviruksen leviäminen vaarantaa talouden ja terveyden
Monet ovat tällä hetkellä huolissaan koronaviruskriisin vaikutuksista Suomen talouteen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on esittänyt huolensa talouden näkymistä ja matkustusrajoitusten vaikutuksista Suomeen. Matkailu- ja ravintolapalvelualojen etujärjestö MaRa on huomauttanut, etteivät toimialan yritykset selviytyisi uusista rajoituksista. Lentoyhtiö Finnair, laivayhtiö Viking Line ja Lapin matkailun suurtoimija North European Invest ovat vastikään käynnistäneet laajat yt-neuvottelut. Työntekijät ja yrittäjät ovat syystäkin huolissaan koronaviruskriisin vaikutuksista toimeentuloonsa ja tulevaisuuden näkymiin.
Suomi siirtyi kevään aikana koronakriisin hoidossa uuteen vaiheeseen, mutta maailmalta saatua tietoa ja kokemusta näyttää edelleen olevan vaikea hyödyntää. Turku on muutamien muiden kaupunkien tavoin alkusyksystä ryhtynyt toimeen. Kaupunki antoi maskisuosituksen elokuun alussa, jota STM:n Kirsi Varhila tuolloin kummeksui. Turku “yllätti kaikki” toistamiseen, kun kaupungin käynnistämien toimien ansiosta Balkanilta Suomeen saapuvia lentomatkustajia ryhdyttiin testaamaan; matkustajien joukosta paljastui paljon tartuntoja. Turun elokuiset toimet osoittavat, että ennakoivilla toimilla koronaa voidaan onnistuneesti torjua.
Koronapandemia on vaikuttanut haitallisesti ihmisten hyvinvointiin, yhteiskunnan toimintaan ja kansainväliseen talouteen. Eri puolilla maailmaa on omaksuttu hyvin erilaisia strategioita pandemian hallintaan, mutta lähes kaikkialla – myös Suomessa – toistetaan, että meidän on valittava joko talous tai terveys. Tämä on virhekäsitys
Suomen kehittämän hybridistrategian työkalupakki sisältää monia tukahduttamiselle ja eliminoinnille tyypillisiä työvälineitä, mutta niitä käytetään epämääräisesti “hidastamaan”, ei pysäyttämään, epidemiaa. Yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen hidastamista on maalaisjärjellä vaikea ymmärtää, koska mitä kauemmin epidemian aiheuttama epävarmuus jatkuu, sen pidempään kaikki kärsivät siitä. Taloudellinen toimeliaisuus on jo vähentynyt sekä ihmisten sopeutuessa pandemian kehitykseen, että valtiovallan pyrkiessä erilaisin keinoin luovimaan epävarmassa tilanteessa.
Pandemiassa ei ole kyse terveyden tai talouden valitsemisesta, vaan siitä, mikä on paras ja kestävin tapa suojella ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa. Koronasairaat eivät voi mennä töihin, tartuntapelko vähentää kulutusta ja epidemian aiheuttama epävarmuus siirtää investointeja tulevaisuuteen. Tukahduttaminen – ja lopulta eliminointi – on kaikkien kannalta paras ratkaisu, koska se minimoi aktiivisten rajoitustoimien keston ja tukee nopeaa paluuta arkeen.
On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ihmiset palaisivat huolettomasti arkeen pandemian kurittaessa muuta maailmaa. Mitä nopeammin koronavirustauti saadaan paikallisesti kuriin, sen parempi. Koko Suomen kattaville rajoitustoimille ei välttämättä ole tarvetta, jos Suomessa vihdoin ymmärrettäisiin epidemian alueellisuuden pysäyttämisen merkitys. Turun, Tampereen ja Kuhmon toimet ovat jo osoittaneet, että alueelliset täsmätoimet voivat parhaimmillaan terävöittää hybridistrategiaa.
Talouden ja terveyden vastakkainasettelu on sekä virheellinen että vaarallinen. Se ei edistä kriisin ratkaisua, vaan voi johtaa vääriin toimenpiteisiin ja kasvattaa polarisaatiota. Pandemiasta kärsivät kaikki. Osa kärsii enemmän, osa vähemmän. Ne, jotka nostavat esille koronarajoitusten aiheuttamia haitallisia sivuseurauksia, eivät ole sydämettömiä. Epidemian hallinnan kokonaiskuvan hahmottamiseksi on tärkeää, että esimerkiksi riskiryhmien suojelemiseksi tai elinkeinojen rajoittamiseksi tehtyjen toimien haitallisista seurauksista puhutaan.
Koronapandemian vaikutukset ovat monimutkaisia ja päätöksentekijöiden voi olla vaikeaa hahmottaa toimien seurausvaikutuksia, koska palautemekanismeja on vähän ja ne ovat luonteeltaan hitaita. Väärinkäsitykset syntyvät, kun epidemian nopean tukahduttamisen ja tehokkaan jälkihoidon tärkeyttä ei perustella tavoitteista lähtien. Niin kauan kuin epidemian hoidon tavoitteet ovat epäselvät, tilanne jatkuu epävarmana.
Suomi ei voi paeta koronapandemiaa, mutta terveyden tai talouden uhraamisen sijaan kaikki hyötyvät epidemian nopeasta pysäyttämisestä. Mitä nopeammin onnistumme pysäyttämään viruksen leviämisen rajojemme sisäpuolella ja valvomaan rajojamme viruksen pitämiseksi poissa, sen nopeammin voimme palata arkeen. Jokainen tartuntatapaus on muistutus siitä, että tilanne on edelleen päällä. Meidän kaikkien on sopeuduttava muuttuvaan tilanteeseen ketterämmin, otettava opiksi aiemmista virheistä, katkaistava tartuntaketjut ja noudatettava suojaustoimia toistemme suojelemiseksi.
Suomella on keinot ennaltaehkäistä korona-altistuksia ja -sairastumisia. Ihmisten terveys on avainasemassa Suomen talouden suojelemisessa ja luottamuksen palauttamisessa. Uudet toimenpiteet, kuten valtakunnallinen maskisuositus, alueelliset torjuntatoimet ja Koronavilkku-sovellus tartuntaketjujen jäljityksessä, tukevat taudin tukahduttamista. Voimme suojella terveyttä ja taloutta torjumalla koronavirustaudin leviämisen päättäväisin, alueellisin ja johdonmukaisin toimin. Varovaisuus on näinä epävarmoina aikoina hyve; jos tilanne näyttää pahenevan, se todennäköisesti pahenee. Ennakointi ratkaisee menestyksen.
Lue emeritusprofessori Matti Jantusen samaa aihealuetta käsittelevä laajempi kirjoitus.