Puutteellista koronaviestintää paikataan vapaaehtoisvoimin
Hallitus ja viranomaiset eivät ole viestineet koronakriisin aikana täsmällisesti ja oikea-aikaisesti lukemattomista korona-altistuksista, eri alueiden alati muuttuvasta koronatilanteesta taikka koronavirustaudin laajamittaisista yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Nyt vastuuta taudin torjunnasta on siirretty enenevissä määrin kansalaisille, elinkeinoelämälle ja paikallisviranomaisille.
Erilaisia haasteita ovat lähteneet ratkomaan ruohonjuuritasolta ponnistavat yhteisöt, jotka tarjoavat tietoa, apua ja näkökulmia. Yhteisöllisen vapaaehtoistoiminnan keskeisinä ajureina ovat ihmiset, jotka kokevat nykytilanteen kestämättömäksi. Tiedon, vaihtoehtojen ja avun tarjoaminen niin kansalaisille kuin myös viranomaisille ja päättäjille ovat olleet pitkälti näkymättömän vapaaehtoistyön ytimessä. Vapaaehtoiset ovat uhranneet aikaansa ja vaivaansa edistääkseen päättäväistä toimintaa koronakriisin ratkaisemiseksi.
Tällaisella kriisiaikojen vapaaehtoistoiminnalla on Suomessa pitkät juuret.
Syyskuussa perustettu epidemia.fi (Twitter) ylläpitää maanlaajuista karttaa epidemiatilanteesta, seurantaa epidemian kehittymisestä sekä SEIR-malliin pohjautuvaa ennustetta tulevasta. Apuakoronaan.fi (Twitter) tarjoaa tietoa ja vertaistukea pitkittyneistä koronaoireista kärsiville (long COVID, long haulers). Eroonkoronasta.fi -työryhmä ja -asiantuntijaverkosto (Twitter) käynnisti Suomessa keskustelun tukahduttamisesta, vaikka tästä vaihtoehdosta ei tuolloin juurikaan keskusteltu tai sitä pidettiin epä-älyllisenä vaihtoehtona. Artikkelin kirjoittaneet toimivat muun muassa näissä yhteisöissä eri rooleissa.
Avoimessa yhteiskunnassa kansalaisilla on oltava käytössään monipuolista tietoa, jotta he voivat tehdä itseään ja läheisiään koskevia vastuullisia päätöksiä. Uskomme siihen, että koronatiedon julkisuus, läpinäkyvyys, monialainen yhteistyö ja vapaaehtoisuuden henki ovat tärkeitä tämänkin kriisin ratkaisemiseksi.
Julkisessa keskustelussa moniäänisyys on perustava lähtökohta. Viranomaisten tehtävä on taata jatkuva ja luotettava tilannekuva kriisiin, jota muut voivat täydentää. Meillä Suomessa tilanne ei ole tämä: viranomaistieto on hajautunutta ja viestintä ministeritasolta lähtien on epäselvää ja parhaimmillaankin ristiriitaista. Kansalaisten on mahdotonta omilla toimillaan ja valinnoillaan torjua virusta, jos heillä ei ole oikeaa tietoa sen leviämistavoista ja -paikoista tai ymmärrystä arkeen liittyvistä riskitilanteista. Opimme jatkuvasti uutta, mutta tämä tieto muuttuu kollektiiviseksi toiminnaksi valitettavan hitaasti.
Kansalaiset suhtautuvat vallitsevaan tilanteeseen vaihtelevasti, osittain epäonnistuneen viestinnän seurauksena, mutta hallitukselta ja viranomaisilta on lupa odottaa enemmän. Jos hallituksella ja viranomaisilla ei ole ratkaisuja, kansalaisten, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden apua on aina tarjolla. Sitä tulisi vain pyytää.
Valheellista turvallisuudentunnetta aiheuttaa tuskin mikään siinä määrin kuin hämmentäviltä vaikuttavista tosiasioista vaikeneminen. Hallituksen ja virkamiesten on oltava epäselvän uhan edessä älyllisesti nöyriä: emme vieläkään tiedä kaikkea, mutta meidän pitää epävarmuudesta huolimatta kyetä toimimaan.
Elämme kansalaisyhteiskunnassa, jossa valtion perimmäinen tehtävä on suojella kansalaisia systeemisiltä kriiseiltä, kuten pandemioilta, sodilta ja ympäristötuhoilta. Ne ovat ilmiöitä, joiden vaikutukset voivat koskettaa pahimmillaan useita sukupolvia.
Tarvitsemme tehokkaita toimia kriisin pysäyttämiseksi ja uskottavan näkemyksen kriisin jälkeisestä Suomesta. Toivomme hallitukselta näkemyksellistä johtajuutta, matalan kynnyksen osallistamista ja perustavanlaatuista keskustelua kyvystämme ratkoa pirullisia ongelmia.
Nyt talven saavuttua on tärkeää edelleen suojella toinen toisiamme – myrsky ei ole vielä ohi.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä epidemia.fi:n perustajajäsenen Ilari Patrikan, apuakoronaan.fi -vertaistukiryhmän perustajan Joni Savolaisen ja Eroon koronasta -työryhmän perustajajäsenen Henri Lampikosken kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.