Rajojen terveysturvallisuuden tiukentaminen on hallituksen tehtävä
Joulukuussa Suomessa havaitun uuden B.1.1.7-koronavirusmuunnoksen (UK-variantti) saapuminen saattaa asettaa hybridistrategian pääministeri Sanna Marinin mukaan ”uuteen valoon”. 3. tammikuuta Radio Suomen haastattelussa Marin vihjasi, että virusmuunnos voi saada hallituksen ottamaan ”käyttöön tiukempia rajoituksia”. Lisäksi Marin hahmotteli, että uusi strategia – tukahduttaminen – voisi tarkoittaa tiukempia toimia rajoilla. Eroon koronasta -asiantuntijaryhmä on 11. tammikuuta julkaisemassa muistiossaan samoilla linjoilla.
Suomen rajojen terveysturvallisuuden varmistamisesta on puhuttu jo jonkin aikaa. Matkustus- ja rajakysymys nousivat Suomessa pinnalle aikaisessa vaiheessa viime vuonna, mutta ne konkretisoituivat oikeastaan vasta elokuussa, kun Turkuun Skopjesta saapuneilla lennoilla havaittiin suuria määriä koronasairaita. Turku toimi asiassa nopeasti ja määrätietoisesti. Skopjen lentoja vaadittiin mielipidepalstoilla pysäytettäväksi ja niitä on ajoittain keskeytettykin. Perinteiset matkustusrajoitukset – matkanteon estäminen paikasta A paikkaan B määräajaksi t – ovat kuitenkin osoittautuneet tehottomiksi taudin leviämisen pysäyttämiseksi, mutta voivat hidastaa sen leviämistä. Tämän vuoksi tiukat rajaturvallisuustoimet – muun muassa (kaksivaiheinen) testaus maahan tullessa ja 14 päivän (valvottu) karanteeni – terveysturvallisuuden vahvistamiseksi ovat välttämättömiä muun muassa uuden variantin maahantuonnin estämiseksi.
Järjestelmällisempi koronatestaus aloitettiin samoihin aikoihin myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta joulun alla kentän koronatestaus ruuhkautui pahoin. Tilannetta luvattiin lähes heti parantaa, mutta testaus on edelleen vapaaehtoista. Helsinki-Vantaalla nyt alkanut niin sanottu massatestaus on edelleen vapaaehtoista, karanteenitoimet ja -ohjeistukset ovat vaihtelevia ja Suomessa nykyisin käytössä olevilla testeillä ei kyetä suoraan tunnistamaan esimerkiksi B.1.1.7-varianttia. [1] Lentoliikenteen lisäksi toimia tarvitaan myös muun muassa laiva- ja maaliikenteessä. Tornio-Haaparannan kysymys hiertää edelleen monien kengässä. Hallitus voisi esitellä tähän kysymykseen eri ratkaisuvaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Ruotsin puoleisen Norrbottenin läänin “koronakuplaamista”, rajamatkustamisen helpottamiseksi.
Mitä nopeammin Suomen rajat saadaan turvattua, sitä nopeammin epidemia saadaan hallintaan. Suomen sisäisiä rajoituksia voidaan vähentää, kun tauti on tukahdutettu ja rajat turvattu. Rajatoimet tukevat myös uuden muunnoksen aiheuttamien jatkotartuntojen torjuntaa ja ostaa aikaa rokotuksien kiihdyttämiseksi.
Monet näyttävät unohtaneen, että rajojen kautta tapahtuva infektiovuoto asettaa useimmat pyrkimykset taudin hillitsemiseksi kyseenalaiseen valoon. Jos tauti kiertää Suomessa, rajakontrollin teho jää puutteelliseksi. Koronavirustauti ei tullut Suomeen tyhjästä, vaan se kulkeutui Suomeen salamatkustajana. Tauti käytännössä tukahtui Suomessa kesällä, mutta pääsi palaamaan osaltaan puutteellisten rajatoimien takia. Ratkaisun avaimet, kun huomioidaan uusien virusvarianttien aiheuttama uhka, ovat seuraavat:
Rajaturvallisuus. SARS-CoV-2 ja sen aiempaa herkemmin leviäviä variantteja ei kyetä nykyisin rajatoimin pysäyttämään. Kaikki maahan saapuvat on testattava ja asetettava (valvottuun) karanteeniin.
Tukahdutustavoite. Suomen rajojen sisäpuolella tauti tukahdutetaan aggressiivisin ja päämäärätietoisin toimin kohti nollaa niin nopeasti kuin mahdollista. Tukahduttaminen tukee yhteiskunnan paluuta normaaliin samalla, kun koronarokottamista jatketaan. Valmiutta alueellisten rajoitusten toimeenpanemiseksi ylläpidetään, jos tartuntoja ilmenee kansallisen tukahdutustavoitteen saavuttamisen jälkeen.
Rajojen turvaamiseen liittyy kuitenkin kaksi laajahkoa asiakokonaisuutta: teknis-logistisia ja oikeudellisia seikkoja. Teknis-logistisesti pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen; hyväksi havaittuja käytäntöjä on paljon. Suomi voi muodostaa rajavalvonnassa onnistuneiden maiden malleista omansa. Oikeudellisesti on olennaista huomata, että ihmisten maahantuloa ei tarvitse estää laillisen maahantulon vaatimusten täyttyessä. Tavoite on pysäyttää virus, ei ihmisiä. Kyse on pakollisesta testauksesta ja karanteenitoimista, joiden tarkempaa säädösperustaa professori Martin Scheinin on tarkastellut. Scheinin mukaan “vain Suomen yksiselitteinen sitoutuminen epidemian tukahduttamiseen tekisi –– rajut toimet maan rajoilla välttämättömiksi ja oikeasuhtaisiksi”. Vihreän vyöhykkeen strategian, johon Scheinin kirjoituksessaan viittaa, tarkoitus ei ole estää ihmisiä, vaan tautia, liikkumasta paikasta toiseen. Se on osoittautunut maailmalla menestykselliseksi keinoksi koronaviruksen leviämisen pysäyttämiseksi.
Monet tahot ovat kyseenalaistaneet tiukemmat rajatoimet, koska ne hankaloittavat liikkumista ja aiheuttavat kustannuksia. Se, että valtio hankaloittaa liikkumista ja tekee siitä kalliimpaa, ei ole sama asia kuin liikkumisen estäminen tai sen tekeminen laittomaksi. Rajojen testaus- ja karanteenitoimille ei ole mitään tosiasiallista estettä.
Maailmanlaajuisen pandemian aikana matkailussa on kaksi vaihtoehtoa: (1) vain ulkomaan matkailijoiden elämä on hankalaa ja kallista tai (2) kaikkien elämä on hankalaa ja kallista. [2] Nyt hallituksen on aika osoittaa, että se kykenee valitsemaan pienimmän riesan tien.
–
Lyhyempi versio kirjoituksesta ilmestyi mielipiteenä Maaseudun Tulevaisuudessa 13. tammikuuta.
Viitteet
[1] Kiinalaisen genetiikkayhtiö BGI Group on kertonut kehittäneensä B.1.1.7-varianttiin pikatestisarjan, jonka avulla positiivinen SARS-CoV-2-testitulos voidaan vielä tarkistaa B.1.1.7:n varalta. Lisäksi yhdysvaltalainen lääketieteelliseen instrumentiikkaan erikoistunut ThermoFisher Scientific on kertonut Sangerin ja seuraavan sukupolven sekvensointiin pohjautuvista varianttien seulontamenetelmistä. Myös toinen yhdysvaltalainen tutkimus- ja diagnostiikkateknologian monialayritys PerkinElmer on ohjeistanut RT-PCR-testauksen tarkennuksista B.1.1.7-varianttiin liittyen.
[2] Katso Juho Salmisen 13. tammikuuta esittämä huomautus siitä, että (1)-vaihtoehdossa “elämä on hankalaa ja kallista vain Suomeen saapuville.” Esimerkiksi ranskalaisprofessorit Bary Pradelski ja Miquel Oliu-Barton ovat aiemmin viime vuonna esittäneet vihreiden vyöhykkeiden ja vihreän “siltaamisen” käyttöä vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Yhdysvalloissa työskentelevän teknologiajohtamisen apulaisprofessori Pauli Alinin kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.