Huolestuttavien koronamuunnosten leviäminen alleviivaa ennakoivan toiminnan tärkeyttä
Suomeen on hiljattain saapunut uusi, aiempaa helpommin tarttuva B.1.1.7-linjan koronavirusmuunnos. Sen saapuminen Suomen rajojen ulkopuolelta alleviivaa tarvetta arvioida hybridistrategian – ja erityisesti rajojen terveysturvallisuuden – perusteet pikimmiten uudelleen.
Tämä ei ole ainut huolta herättävä muunnos, mutta juuri B.1.1.7-muunnos on levinnyt tulipalon lailla Itä- ja Etelä-Englannissa. Se on jo ehtinyt levitä niin naapurimaa Irlantiin kuin myös ympäri Eurooppaa. Toinen edellä mainittua huolestuttavampi virusmuunnos, jota asiantuntijat seuraavat, on Etelä-Afrikassa sekvensoitu B.1.351. Erään ipika-arvion mukaan näiden kahden muunnoksen – B.1.1.7 ja B.1.351 – välillä on merkittäviä eroja, jonka vuoksi nyt kehitettyjen ja kehitteillä olevien rokotteiden teho voi olla aiemmin arvioitua heikompi. SARS-CoV-2:n hallitsematon leviäminen luo otolliset olosuhteet viruksen evoluutiolle – tästä seikasta hieman jäljempänä.
Pääministeri Sanna Marin viittasi 3. tammikuuta haastattelutunnilla Suomen koronastrategian päivittämiseen viitaten suoraan viruksen brittimuunnoksen leviämiseen Euroopassa. Marin mainitsi myös taudin tukahduttamisen vaihtoehtona.
Hallituksella voi tulla kova kiire päivittää strategia ja tavoitteet; tautitilanne voi heikentyä nopeasti, jonka takia päättäväiset ja ripeät toimet ovat avainasemassa. Taudin painaminen nolliin on optimaalinen ratkaisu – kaikkien kannalta. Nollatavoitteen myötä pienenee riski siitä, että Suomeen leviää tai Suomessa kehittyisi uusia vakavia virusmuunnoksia. Samalla varmistetaan, että Suomessa voidaan palata mahdollisimman pian normaaliin: koulut, kulttuuririennot ja työelämä palaavat virusvapaaseen arkeen, kun virustauti tukahdutetaan ja uudet tapaukset pysäytetään rajalla.
Laajan rokotuskattavuuden saavuttamiseen kuluu nykytahdilla aivan liian kauan. Rokottamisen paine helpottuu nollatavoitteella huomattavasti, koska maan sisällä haitallisista rajoitteista voidaan luopua, elinkeinoelämä voi palata lähemmäs normaalia arkea ja kansalaisten luottamus palautuu.
Tilanne voi nykystrategiaa noudattaen kiihtyä hallitsemattomaksi jopa ilman uusia virusmuunnoksia. Laajamittaista rokottamista joudutaan odottamaan pitkälle kuluvaa vuotta. Viruksen kiertäessä yhteiskunnassa jokainen päivä lisää terveydelle ja taloudelle koituvia vahinkoja haitallisten rajoitteiden jatkuessa epidemian kanssa tasapainottelemiseksi.
Suomen olisi jo pitänyt ryhtyä toimiin koronavirustaudin tukahduttamiseksi, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Ensinnäkin kaikkea tarpeetonta matkustamista on kehotettava välttämään ja kaikki Suomeen saapuvat – mukaan lukien kansalaiset – on asetettava pakolliseen 14 päivän karanteeniin ja testattava. Lisäksi hallituksen on yhdessä keskus- ja alueviranomaisten kanssa varmistettava, että testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalli toimii yhtenäisesti koko maassa, ja että ennaltaehkäisyyn – kuten ruuhkaisten ja ahtaiden julkisten tilojen välttäminen – kiinnitetään enemmän huomiota laajamittaisten rajoitteiden välttämiseksi. Uusia riskiviestintätoimia on kehitettävä ja torjuntatoimia on tehostettava koronavapauden saavuttamiseksi. Samaan aikaan on panostettava siihen, että edullinen pikatestaus on mahdollisimman nopeasti laajasti saatavilla.
Lisäksi rokotusstrategiaa pitää olla valmis muuttamaan, mikäli rokotteiden saatavuudessa ilmenee ongelmia tai rokotuksia joudutaan lykkäämään. Esimerkiksi AstraZenecalla on runsaasti koronarokotetta odottamassa hyväksyntää. Suomen lääkelaki antaa Fimealle mahdollisuuden myöntää väliaikaisen luvan jo ennen Euroopan lääkevirasto EMA:n myyntilupaa. Tässä tapauksessa koronarokotteita voitaisiin saada Suomeen todennäköisesti hyvinkin nopeasti, kunhan teknis-logistiset ongelmat ratkaistaan.
Suomen on arvioitava hybridistrategian toteuttamiskelpoisuus vakavasti uudelleen. Useat maat – esimerkiksi Uusi-Seelanti, Thaimaa, Australia, Vietnam, Laos ja Taiwan – ovat omaksuneet tiukan lähestymistavan, jossa viruksen leviäminen on pysäytetty nopeasti tiukoin tilapäisin sulkutoimin yhteisöleviämisen pysäyttämiseksi ja yhteiskunnan palauttamiseksi normaaliin niin pian kuin mahdollista.
Tiukkaa lähestymistapaa noudattavat maat ovat omaksuneet ankarat rajatoimet yhteiskunnan ja kansalaisten suojelemiseksi, jotta maan sisällä ei tarvitsisi käyttää raskaita rajoituksia. Uudet tartunnat ja taudin paluu on estetty tehokkaasti. Jos uusia tapauksia ilmenee yhteisössä, ne tukahdutetaan aggressiivisella testauksella, kontaktien jäljittämisellä sekä eristys- ja karanteenitoimin. Lisäksi hyödynnetään lyhyitä, tarkkoja ja alueellisesti rajattuja sulku- ja rajoitustoimia. Eliminointitavoitteen omaksuneissa maissa avoimet koulut, vapaa-ajan harrastukset, kulttuuririennot ja urheilutapahtumat ovat jälleen osa arkea, koska koronavirustauti on onnistuneesti hävitetty. Terveys ja talous ovat saman kolikon kääntöpuolet.
SARS-CoV-2-viruksessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja mitä pidempään virus leviää keskuudessamme, sitä todennäköisemmin viruksessa voi syntyä ihmisten kannalta ikäviä muutoksia. Uusien huolestuttavien varianttien löytymisen pitäisi herättää päättäjät ja asiantuntijat todellisuuteen. Tilanne voi muuttua äkisti, varsinkin jos uusi variantti leviää erityisen herkästi lasten keskuudessa. Tiedämme jo nyt, että tauti saattaa tällöin kiertää nopeasti myös aikuisten kautta iäkkäisiin ja muihin riskiryhmiin. Tuloksena on pahimmassa tapauksessa aiempaa nopeampi tapausmäärien eksponentiaalinen kasvu, mikä voi johtaa kestämättömään tilanteeseen.
Rokotteiden nopea kehittäminen on yksi osa ratkaisua, mutta laajamittaiset rokotukset alkavat vasta jossain vaiheessa tätä vuotta. Meillä ei kuitenkaan ole varaa odottaa niin kauan. Talven ja kevään aikana liikaa ihmisiä tulee sairastumaan, kärsimään jälkioireista ja osa kuolemaan koronavirustautiin, jos tautia ei pysäytetä.
Pandemia on kestänyt pian vuoden. Meidän olisi pitänyt jo oppia, että torjuntatoimissa viivyttely varman näytön saamiseksi aiheuttaa suuret riskit ja vain vähän hyötyjä. Tuloksena on suurempia tapausmääriä, tarpeettomia kuolemia ja monivuotinen taloudellis-yhteiskunnallinen rasite. Kärsimys, epävarmuus ja pahoinvointi jatkuvat, jos emme pysty tunnustamaan tosiasioita tässä ja nyt.
Rohkeiden tekojen aika on nyt.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä lääketieteen tohtori ja neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäen ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikosken kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.