Koronaepidemian pysäyttäminen ei ole koskaan ollut hallituksen omaksuman hybridistrategian tavoitteena. Pian yli vuoden jatkunut epidemia on aiheuttanut suoraan ja epäsuoraan suuria vahinkoja, joiden kaikki vaikutukset eivät näy tänään tai edes huomenna.

Koronarokotteiden nopea kehittäminen on lääketieteellinen ihme, mutta rokotteet eivät toistaiseksi ole koronapandemian ratkaisukeino. Rokotteet tukevat pidemmällä aikavälillä muita puolutuslinjoja, mutta ovat riittämätön toimenpide tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja rajojen terveysturvallisuuden vahvistamiseksi nyt.

Koronapandemia kurittaa edelleen – pian yli vuosi sen alkamisen jälkeen – maailmaa, mutta vain harvat maat ovat kyenneet rohkeasti valitsemaan pienimmän riesan tien. Vaihtoehtoina on käytännössä “oppia elämään viruksen kanssa” tai “karkottaa virus ja elää normaalia elämää”. Suomessa on päädytty ensimmäiseen, vaikka toinen vaihtoehto on ollut koko ajan tarjolla.

Koronavirusvariantit leviävät Euroopassa huolestuttavalla nopeudella. B.1.1.7-variantti on levinnyt jo ympäri Eurooppaa ja muun muassa Irlannin joulukuun alun suhteellisen rauhallinen tilanne on eskaloitunut nopeasti. Suomen rajojen terveysturvallisuustoimet laahaavat perässä ja uuden variantin laajamittainen leviäminen Suomessa ei ole enää poissuljettu skenaario.

Suomessa on todettu jo parikymmentä Iso-Britanniassa ensimmäisen kerran sekvensoidun B.1.1.7-koronaviruslinjan infektiota. Niiden ilmestyminen ei ole yllättävää, kun huomioidaan rajojemme valitettavan heikko terveysturvallisuustilanne. Vain rajaturvallisuutta merkittävästi parantamalla – ja maan sisällä tukahduttamalla – voimme päästä takaisin tavanomaiseen arkeen.

Koronajoulun ei pitäisi yllättää ketään. Hybridistrategiaa on pitkin syksyä päivitetty ja toisen aallon uhkaa vähäteltiin jo alkusyksystä, jonka vuoksi muun muassa matkustusrajoituksia ja alueellisia liikkumissuosituksia ei ole saatu etukenossa asetettua. Hybridistrategia pilasi joulun.