Koronajoulu oltaisiin voitu välttää

Todettujen koronatartuntojen kasvu on on ainakin hetkellisesti hidastunut. Monet sairaanhoitopiirit ovat siirtyneet leviämisvaiheeseen ja rajoituksia on tiukennettu. Tilanne vaikuttaa vaikealta muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Levillä marraskuun lopussa järjestetyistä maailmancup-kisojen altistuksista on tullut ilmi lukuisia eri puolilla maata havaittuja tartuntoja. Eräässä vantaalaisesssa koulussa havaittiin suurtestauksessa yli 50 tartuntaa, mutta puutteellisen tiedon vuoksi jatkotartuntoja voi olla vielä enemmän.

Hybridistrategiaa on pitkin kesää ja syksyä päivitetty uusin toimin, mutta sen tavoitteista – epidemian hidastaminen – ei ole selvyyttä. Nykytilanteessa yhden alueen onnistuttua painamaan tartunnat alas, on olemassa jatkuva riski siitä, että koronatauti palaa takaisin piinaamaan yhteisöä. 

Maailmalta saadut hyvät uutiset muun muassa ei-farmaseuttisista torjuntatoimista ja hoitotulosten paranemisesta antavat toivoa siitä, että koronapandemia voidaan saada hallintaan vaiheittain jo ennen laajamittaisia rokotuksia. Monien onnistujamaiden esimerkit osoittavat lisäksi, että määrätietoisella ja näkemyksellisellä kansanterveystyöllä koronavirustauti on mahdollista selättää maan rajojen sisäpuolella nopeasti.

Suomen hybridistrategia liikkuu pienin askelin oikeaan suuntaan, kun rajoitustoimia toteutetaan enenevissä määrin paikallisesti ja jopa ennakoivasti. Isossa kuvassa tavoitteena pitää olla hajottaa maanlaajuinen epidemia hyvin pieniksi metsäpaloiksi, jotka sammuttamalla Suomessa saavutetaan lopulta koronavirustaudin tukahduttaminen. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin marraskuinen suositus välttää matkustamista Uudellemaalle on hyvä lähtökohta; suositus ei itsessään ole välttämättä riittävän tehokas, mutta sen taustalogiikka on ilmeinen. Mitä nopeammin tukahdutus saavutetaan, sitä nopeammin tietty alue voidaan avata.

Samaan aikaan, kun Suomi voidaan avata alueellisesti, rajojen terveysturvallisuuden merkitys nousee tärkeään asemaan samoin kuin testaa-jäljitä-eristä -toimintamalli. Esimerkiksi korkean riskin toimialat ja olosuhteet edellyttävät nopeaa toimintaa, jos ja kun tartuntatapauksia jälleen ilmenee.

Tavoite on sama kuin palontorjunnassa: vältetään tulipalot, jotta resurssit ja järjestelmät palvelevat hätätilanteissa. Tämä ei ole täydellinen vertauskuva, mutta kuvastaa tilannetta, jossa on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna järkevää toimia ennakoivasti. SARS-CoV-2:sta ei kyetä pitämään poissa aukottomasti maarajojen sisäpuolelta, mutta strategisista valinnoista riippuen nopeaan ja päättäväiseen toimintaan voidaan valmistautua.

Suomen on olennaista nyt terävöittää hybridistrategia tavoitteelliseksi ja vakuutettava suomalaisille se, että tukahdutus on kansallisesti paras vaihtoehto. Jos puolestaan tavoitteena on edelleen "oppia elämään viruksen" kanssa, talvesta tulee synkkä ja kylmä.

Nyt on aika hiljentyä joulun viettoon.

Hyvää joulua kaikille lukijoilleni!