Suomen koronastrategiaa ollaan kovalla tohinalla päivittämässä. Samaan aikaan deltamuunnos leviää ärhäkästi varsinkin nuorten ja rokottamattomien keskuudessa. Rokotukset kuitenkin etenevät ja paineet rajoitustoimista luopumiseksi ovat kasvaneet. Onko tukahduttaminen enää mahdollinen tai mielekäs lähestymistapa?

Deltamuunnos leviää nopeasti ympäri Suomea ja deltamuunnoksesta tulee pian hallitseva koronamuunnos Suomessa. Miten tämä vaikuttaa kouluihin ja päivähoitoon? Mitä tulisi tehdä?

Koulujen, lastentarhojen ja muiden kasvatus- ja opetuslaitosten sulkemisen kynnys on eri syistä ollut Suomessa korkea koronaepidemian keskellä. Kaikissa epidemioissa niiden sulkemista on aina pyritty välttämään. Onko oikein ja viisasta, että lapset, nuoret, heidän perheensä, kasvatus- ja opetustyön ammattilaiset ja yhteisöt ovat koronaviruspuolustuksen etulinjassa?

Koronaepidemia on jatkunut Suomessa jo yli vuoden. Tilanne on muuttunut vuodenvaihteen jälkeen entistä epävarmemmaksi, kun koronamuunnokset ovat rantautuneet Suomeen rajojen heikon terveysturvallisuuden takia.

Potemkinin kylässä ovat kulissit jo murtuneet, mutta tästä huolimatta näyttelijät esittävät, että kaikki on hyvin; hybridistrategia on pyhä ja koskematon, mutta maailmalta saadut kokemukset osoittavat, että parempikin vaihtoehto on olemassa.

Aggressiivinen tukahduttaminen on edelleen paras keino palata normaaliin mahdollisimman nopeasti.

Koronatestauksesta on puhuttu Suomessa ja muualla aina siitä asti, kun SARS-CoV-2 levisi Kiinan Wuhanista vuoden 2019 loppupuolelta muualle maailmaan. Alkuvaiheessa testauksen keskeistä merkitystä ja yhteyttä koronaepidemian hallitsemiseksi ei ymmärretty tai tunnustettu, mutta jo yli vuoden kestänyt pandemia on opettanut yhtä jos toista testauksen merkityksestä vakavien tartuntautien hallinnassa. Kaikenlainen testaus ei ole normaaliaikoina mielekästä, mutta sota-ajat ovat erilaiset: testaus tuottaa kallisarvoista informaatiota.

Globaalin koronapandemian aikana laajamittaisen testauksen merkitys on vähitellen ymmärretty. Siinä, missä vielä pandemian alkuaikoina testiin ei päässyt edes oireisena, nykyisin ajatus on muuttunut monissa maissa siihen suuntaan, että jopa altistuneet ohjataan testiin niin sanotusti varmuuden vuoksi.

Koronatestaamisen regiimi nojaa edelleen vahvasti terveydenhuollon piirissä tehtävään ammattimaiseen testaukseen, mutta ehkä varsinkin exit-strategiaa on syytä täydentää jonkinlaisella säännöllisen, laajan ja nopean väestötestaamisen mallilla, jonka yhtenä kivijalkana voisivat olla maallikoiden itse tekemät pikatestit kotona ja työpaikoilla.