Säännöllinen, laaja ja nopea väestötestaus suojelee terveyttä ja taloutta
Hidas rokotustahti, koronamuunnosten leviäminen ulkomailta Suomeen ja turhautuminen rajoituksiin ovat hallinneet julkista keskustelua viime kuukaudet.
Suomalaiset ovat sietäneet loputtomalta vaikuttavaa koronakurimusta jo yli vuoden ajan. Tartuntojen ja sairastumisten seurauksena terveydenhuolto on kuormittunut, elinkeinoelämä kärsii ja lähitulevaisuus vaikuttaa epävarmalta. Pitkittyneen epidemian kokonaishintaa on mahdotonta laskea, mutta vaikutukset näkyvät muun muassa pidentyneinä hoitojonoina, viivästyneinä hoitoina ja kasvavina sosiaalisina, taloudellisina ja inhimillisinä kustannuksina.
Koronavirustautiin sairastuneet saattavat lisäksi kärsiä monenkirjavista oireista ja jopa pitkäkestoisesta tautimuodosta. Ei ole mahdollista suoraan sanoa, kuinka merkittäviin haasteisiin mielenterveyden, oppimisvajeen ja elinkeinoelämän saralla tullaan vielä törmäämään epidemian jatkuessa. Koronaepidemian moninaiset vaikutukset eivät näy tilastoista.
Hallitus ei ole tähän mennessä esittänyt suoraviivaista koko yhteiskunnan kattavaa exit-suunnitelmaa tai tiekarttaa epidemiasta irtautumiseksi, mutta viime viikkoina asia on noussut uudelleen julkiseen keskusteluun. Pääministeri Sanna Marin totesi 18. helmikuuta järjestetyllä eduskunnan kyselytunnilla, että tällainen suunnitelma olisi tekeillä. Myöhemmin 10. maaliskuuta pääministeri sanoi Säätytalolla epävarman tilanteen voivan jatkua vielä vuosia. Tilanne, jossa hallitus pitää kansalaiset, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan pimennossa tulevasta, on virhe.
Nopea – ja mieluusti kiihtyvä – rokotustahti on toivottavaa, mutta toiveista ei ole strategian kulmakiviksi. Suomella ei ole aikaa tai varaa odottaa riittävän rokotekattavuuden saavuttamista tai edes toiveisiin perustuvaa kausivaihtelua epidemiatilannetta helpottamaan.
Testaus, jäljitys ja eristäminen ovat keskeisessä osassa epidemian hallinnan toimintamallia. Nyt on korkea aika harkita keinoja, joilla paitsi ehkäistään tartuntaketjujen ja -ryppäiden syntyä, mutta lisäksi parannetaan, nopeutetaan ja laajennetaan koronatestausta. Esimerkiksi Suomessa viime vuonna käyttöönotettu Koronavilkku-mobiilisovellus on digitaalisen jäljityksen työkalu ja monista maista saadut kokemukset puoltavat kontaktien jäljityksen vahvistamista digitaalisin ratkaisuin.
Testauksen ja sen laajentamisen mahdollisuuksista on käyty laajamittaista akateemista keskustelua koko koronapandemian ajan. Useat suomalaisasiantuntijat eivät koronapandemian alussa uskoneet laajamittaisen testauksen hyötyihin, mutta myöhemmin ilmi tulleiden seikkojen valossa ovat muuttaneet näkemystään. Myöhemmin on osoittautunut, että laajamittaisella testauksella on keskeinen rooli koronaviruksen leviämisen hidastamisessa ja pysäyttämisessä. Testausstrategioiden iso kuva on muuttunut merkittävästi pandemian aikana. Testaus on osa tartuntojen ennaltaehkäisyn, kontaktien jäljittämisen ja nopeiden eristys- ja karanteenitoimien muodostamaa puolustusjärjestelmää, joka suojelee niin terveyttä kuin talouttakin.
Testaus ja kontaktien jäljittäminen ovat parhaimmillaan suoraviivainen, kustannustehokas ja nopea tapa tartuntaketjujen havaitsemiseksi ja katkaisemiseksi. Suomalaiset eivät kykene juurikaan vaikuttamaan siihen, kuinka nopeasti ja paljon rokotevalmistajat onnistuvat toimittamaan rokotteita Suomeen. Suomella on kuitenkin monia keinoja vaikuttaa testausstrategiaan epidemiakäyrän murskaamiseksi. Tavoitteena on estää tartunnat ja sairastumiset, jotta voimme palata turvallisesti arkeen mahdollisimman pian.
Saksa täydensi tammi-helmikuussa 2021 kansallista testausstrategiaa, jotta kauan jatkuneista tiukoista rajoituksista ja sulkutiloista voitaisiin asteittain luopua muita kansanterveystoimia tehostamalla. Uuden testausstrategian mukainen lähestymistapa, joka nojaa säännölliseen ja nopeaan massatestaukseen pikatestejä hyödyntäen, tuli Saksassa käyttöön maaliskuun alussa. Säännölliseen, laajaan ja nopeaan väestötestaukseen perustuvaa lähestymistapaa kehittelivät jo viime vuoden keväällä muun muassa Helsingin yliopiston lääketieteellisen systeemibiologian professori Jussi Taipale, New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Paul Romer ja Karoliinisen instituutin molekyylisen systeemibiologian professori Sten Linnarsson. Massatestausta on eri tavoin hyödynnetty esimerkiksi Kiinan Wuhanissa ja Qingdaossa, Yhdysvalloissa, Italiassa, Singaporessa, Vietnamissa, Slovakiassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa.
Täydentävä lähestymistapa testaukseen – säännöllinen, laaja ja nopea massatestaus kotona tai pikatestipisteissä – voi yhdessä muiden kansanterveystoimien kanssa parantaa rajoitustoimien kohdentamista ja aikanaan niistä luopumista, kunhan rajojen terveysturvallisuustoimista huolehditaan asianmukaisesti.
Korkealentoisessa testausstrategiaa ja -lähestymistapaa käsittelevässä julkisessa keskustelussa pikatesteihin ja varsinkin maallikoiden suorittamiin kotitesteihin on suhtauduttu varauksellisesti. Osaa pikatesteistä on pidetty epäluotettavina, mutta niitä on hyödynnetty Suomessakin seulontatarkoituksessa onnistuneesti. Kotitestauksen on epäilty voivan aiheuttaa väärään turvallisuuden tunnetta. Viranomaisten ja asiantuntijoiden huolet kotitestauksen näytteenoton laadusta kuulostavat yliampuvilta, kun käsissä on jatkuvasti paheneva koronakurimus ja testien ei tarvitse olla täydellisiä ollakseen vaikuttavia. Myös maskinkäyttöön liittyi vielä viime vuonna monenlaisia huolenaiheita, jotka vaikuttavat edelleen haitallisesti ihmisten käsitykseen maskien hyödyllisyydestä väestötason suojautumistoimena.
Säännöllinen, laaja ja nopea koronatestaus on epäilyksistä huolimattavan lupaava kehityssuunta niiden sairastuneiden tunnistamiseksi, jotka ovat mitä todennäköisimmin oireettomia tai vähäoireisia tartuttajia. Tieto tartuttavuudesta on tärkeää sekä sairastuneelle itselleen että päätöksentekijöille. Positiivisen pikatuloksen saanut voi tällöin nopeasti eristää itsensä ja ryhtyä tarvittaviin lisätoimiin.
On absurdia, että keskellä maailmanlaajuista pandemiaa säännöllisen, laajan ja nopean koronatestauksen täydentävää roolia testausstrategiassa ei ole selväsanaisesti tunnustettu, kotitestauksen tarpeellisuudesta puhumattakaan.
Nyt on korkea aika rakentaa nykyisen terveydenhuollon varaan nojautuvan testausstrategian rinnalla ketterä, saavutettava ja skaalautuva pikatestausvaihtoehto. Kuvitellaan, että kaikkialla Suomessa olisi tarjolla laajamittaisesti riittävän tarkkaa ja herkkää pikatestausta. Pikatestejä olisi tarjolla myös kotikäyttöön ja niitä voisi ostaa apteekeista ja ruokakaupoista, jonka lisäksi pikatestausta olisi saatavilla muun muassa työpaikoilla, kouluilla, rajanylityspaikoilla ja julkisessa liikenteessä. Suomessakin kehitetään parhaillaan koronapikatestausteknologiaa.
Tarvitsemme eri tilanteisiin soveltuvia testausmalleja ja testejä. Kotitesti on helppo suorittaa ja parhaimmillaan tulos valmistuu minuuteissa. Teknologiset ratkaisut edulliseen kotitestaukseen ovat olemassa, mutta pikatesteihin ja varsinkin kotitesteihin suhtaudutaan edelleen hyvin nihkeästi. Testauksen lisääminen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella (kotitestaus) ja rinnalla (pikatestaus ilman ajanvarausta esimerkiksi kauppakeskuksessa tai julkisen liikenteen solmukohdissa) on mahdollista aloittaa pienillä panostuksilla. Pikatestauksen laajuuden ja säännöllisyyden myötä testauksen kokonaisläpimenoaika lyhenee, joka nopeuttaa toimintaa.
Pikatestit eivät ole aivan yhtä luotettavia kuin laboratoriovarmennetut koronatestit, mutta meillä ei ole aikaa tai varaa tavoitella täydellisyyttä. Mitä enemmän testataan, sitä enemmän oireettomia tapauksia onnistutaan tunnistamaan ja sitä parempi kokonaiskuva epidemiasta muodostuu. Pikatestauksen – tehtiinpä se sitten tarkasti valvotussa terveydenhuollon toimipisteessä tai kotona – tavoitteena ei ole taudin täydellinen poissulkeminen, vaan tunnistaa mahdollisimman monet oireettomat tartuttajat. Oireettoman sairastuneen kotitestillä saama positiivinen tulos on aina mahdollista vahvistaa PCR-testillä, mutta jo ennen terveydenhuollon piiriin hakeutumista hänellä on tieto siitä, että hän on saattanut sairastua. Näin estetään tartuntaketjuja syntymästä ja aina kun tartuntaketjuja ei synny tai ne onnistutaan katkaisemaan, koronaepidemian vaikutus on jossain määrin pienempi kuin jos sairastunut olisi oireettomana toiminut niin kuin aina ennenkin.
Testaus ja testit voivat palvella hyvin erilaisia tavoitteita, joten vastakkain ovat saatavuus, saavutettavuus, nopeus, tehokkuus, hyödyllisyys, herkkyys, tarkkuus, käytettävyys, ja yksityisyys. Parhaimmillaan pikatestausta voidaan tehdä säännöllisesti (testi voidaan ottaa vaikka jopa päivä), laajasti (satoja tuhansia testejä päivittäin) ja nopeasti (tulos saadaan minuuteissa päivien sijaan). Tarkat testit ovat tärkeitä koronavirustaudin diagnosoimiseksi, mutta pikatestaus täydentää palettia säännöllisyyden, laajuuden ja nopeuden ansiosta. Tämä parantaa välttämättömän oiminnan nopeutta epidemian pysäyttämiseksi. Tälläkin hetkellä monet ovat sairastuneet ja sairastuttavat tietämättään muita, koska he eivät ymmärrä käydä testissä.
Säännöllisten, laajojen ja nopeiden testauslähestymistapojen tehokkuutta voitaisiin kokeilla jo hyvinkin pienellä alueella (esim. Helsinki) tai väestönosalla (esim. koulut). Tarvitsemme maskien, turvavälien, käsihygienian ja rokotteiden rinnalle uudenlaista testausajattelua. Rokotteet ovat keskeinen osa epidemian kukistamista, mutta nykytilanteessa niistä ei ole apua. Testaus tuottaa informaatiota ja pienentää informaatiokuilua, kuten Toronton yliopiston Rotmanin johtamiskorkeakoulun strategisen johtamisen professori Joshua Gans on kattavasti perustellut viime vuoden marraskuussa ilmestyneessä teoksessaanThe Pandemic Information Gap: The Brutal Economics of COVID-19. Jos kotitestistä tulee positiivinen, sairastuneeksi epäilty tietää miten toimia ja hakeutuu tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Negatiivisen tuloksen saanut puolestaan tietää, että vielä ei ole aika luopua hygienia- ja suojautumistoimista. Pikatestaus niin kotona, työpaikoilla, kouluissa kuin terveydenhuollossakin on tärkeä osa päästäksemme pois epidemian kynsistä.
Koronaepidemia väsyttää ja aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kaiken saatavilla olevan nykytutkimuksen ja kokemusten valossa on kestämätöntä ja epäeettistä jarruttaa riittävän korkealaatuisen pikatestauksen laajentamista muiden epidemian torjuntatoimien rinnalla lähemmäs kansalaisten jokapäiväistä arkea. Suomen on pikaisesti täydennettävä testausstrategiaa uusilla näkökulmilla ja tuotava pikatestaus osaksi kansallista exit-strategiaa.
Operaatio Suurtestaus voi olla lähempänä kuin uskommekaan.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.