Suomen päivitetystä koronastrategiasta unohtui talous
Hallitus hyväksyi 22. joulukuuta koronastrategiaa ohjaavan päivitetyn toimintasuunnitelman keväälle 2021. 3. tammikuuta pääministeri Sanna Marin puhui jo mahdollisuudesta korvata hybridistrategia tukahduttamisella.
Syksyn ja talven aikana hallitukselle ja hallinnolle on kertynyt koronaepidemiaan liittyen paljon uusia oppeja. Päivitetyssä toimintasuunnitelmassa moni asia onkin edistynyt. Koronaa rajoittavien toimenpiteiden osalta korostetaan ennakoitavuutta, riittävää laaja-alaisuutta sekä alueellisten ja valtakunnallisten torjunta- ja rajoitustoimien vaiheistusta.
Huomionarvoista päivityksessä kuitenkin on se, että taloudesta ei mainita juuri muuta kuin että olisi mukavaa, jos talous kasvaisi pandemian jälkeen.
Taloudellisen tarkastelun puuttuminen on sikäli omituista, että aiemmat Suomen koronastrategiat – kevättalven laumasuoja ja kevään hybridistrategia – korostivat perustellusti juuri taloutta yhtenä keskeisenä koronastrategian kulmakivenä.
Kesän jälkeen talouden ja pandemianhallinnan suhteesta on kertynyt kosolti uutta tietoa. Taloustieteilijöiden Martti Hetemäen ja Bengt Holmströmin sekä Suomen Pankin neuvonantajan Juhana Hukkisen tuore muistio nostaa esiin onnistuneen pandemianhallinnan ja kestävän talouskasvun suhteen. Muistio vertailee eri maiden strategioita ja toteaa, että talous kasvaa maissa, joissa pandemia on onnistuneimmin pysäytetty. Samoin uusiseelantilaisen professori Michael G. Bakerin tutkimusryhmän lääketieteellisessä BMJ-lehdessä julkaisemat havainnot tukevat tätä näkemystä: koronan tukahduttaneiden maiden talouskasvun ennustetaan olevan vakaammalla pohjalla kuin muunlaisen strategian valinneiden maiden.
Jostain syystä hallituksen toimintasuunnitelmassa ei viitata lainkaan uusimpaan tietoon. Jos tutkimukseen perustuva terveystaloustieteellinen konsensus lähtee siitä, että epidemian aggressiivinen tukahduttaminen on parasta lääkettä taloudelle, on omituista että tukahduttamista ei mainita päivityksessä edes vaihtoehtona. Tämä on omituista myös siksi, että Suomen hybridistrategian on mainittu toukokuisessa periaatepäätöksessä perustuvan juuri “jatkuvaan seurantaan ja kertyvän tutkimustiedon hyödyntämiseen”, jossa hyödynnetään “muiden maiden kokemuksia ja havaintoja” .
Muiden maiden kokemuksiin ja havaintoihin perustuvan taloudellisen näkökulman puuttumisen myötä näyttää siltä, että hallitus on dogmaattisesti juuttunut taloudellisilta ja terveydellisiltä perusteiltaan epäselvään hybridistrategiaansa. Unohdus vaikuttaa poliittisestikin omituiselta, koska sen takia taloudesta kiinnostuneet oppositiopoliitikot ja ulkoiset sidosryhmät saavat helpot eväät kyseenalaistaa koko hallituksen koronapolitiikan.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Yhdysvalloissa työskentelevän teknologiajohtamisen apulaisprofessori Pauli Alinin kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.