Muutama ajatus SNB:n osakeomistuksista
Helsingin Sanomat uutisoi 22. syyskuuta Sveitsin keskuspankin (SNB) joukkovelkakirja- ja osakeomistuksista. “[O]nko rikas alppimaa kehittänyt itselleen ikuisen vaurastumisen lähteen”, artikkelissa kysyttiin. Maailmalla monet keskuspankit ovat turvautuneet osake- tai rahasto-ostoihin rahapolitiikan välineenä. Japani on erityisen surullinen tapaus.
Sveitsin keskuspankki (OTC: SWZNF/SNBN.SW) on pörssilistattu ja se omistaa lähes 2500 erilaista osaketta yli 118 miljardin dollarin arvosta. Pankki on kasvattanut osakeomistuksiaan jo vuosikausia pitääkseen frangin kurssin “kurissa”. SNB:n osakeportfolioon kuuluvat (tai ovat kuuluneet) muun muassa Apple, Microsoft, Amazon, Alphabet (Google), Facebook, General Electric ja Walt Disney, jonka lisäksi SNB:n salkussa on myös sadoilla miljoonilla suomalaisyhtiöidenkin osakkeita. SNB on Elisan viidenneksi ja Nokian ja Sampon seitsemänneksi suurin omistaja.
Käytännössä SNB siis ostaa luomillaan Sveitsin frangeilla ulkomaista valuuttaa pyrkimyksenään painaa frangin kurssia alaspäin (tukeakseen vientiä) ja ostettu ulkomainen valuutta on puolestaan sijoitettu velkakirjoihin ja osakkeisiin. Keskuspankin omistuksista, kuten Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich jutussa huomauttaa, valtaosa on kuitenkin valtionlainoissa ja muissa korkopapereissa. Keskuspankki on kuitenkin perustellut osakesijoituksia “niiden hyvällä tuotto-odotuksella”. SNB mursi frangilattian tammikuussa 2015. SNB:n peliliike oli järkytys markkinoille; kyse oli käytännössä epäluottamuslauseesta euroa ja EKP:ta vastaan.
SNB nettosi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä (maalis-kesäkuu) 39 miljardia frangia eli noin 36 miljardia euroa, jotka “Sveitsi voi käyttää kansalaistensa hyvinvointiin”. Kuluvan vuoden keväällä keskuspankki kaksinkertaisti valtiolle ja kantoneille maksamansa “tuotto-osuudet” neljään miljardiin frangiin eli noin 3,7 miljardiin euroon.
Von Gerichin mukaan “Sveitsin keskuspankki toimii kuin suuri hedge-rahasto”, mutta sillä poikkeuksella, että se ei voi koskaan ajautua likviditeettiongelmiin. Sveitsin keskuspankki näyttää siis muuntaneen oman valuuttansa lukuisten suurten vakavaraisten yritysten omistuksiksi, joista monet maksavat osinkoa. Sveitsin keskuspankki on kasvattanut voimakkaasti osakeomistuksiaan vuoden 2019 viimeisen vuosineljänneksen jälkeen.
Sveitsi harjoittaa sijoitustoimintaa käytännössä vivulla, jonka lisäksi SNB:n omaksumaan rahapolitiikan toimeenpanoon liittyy merkittäviä markkinariskejä, kuten von Gerich Helsingin Sanomien jutussa huomauttaa. Sveitsin keskuspankilla on historiallisesti ollut korkeat kultavarannot, mutta Jos esimerkiksi Marokon, Libanonin, Indonesian tai Etelä-Korean keskuspankki harjoittaisi SNB:n omaksumaa linjaa, tuloksena olisi kyseessä olevan maan rahajärjestelmän katastrofi.
Sveitsi on monella tavoin historiallisesti, maantieteellisesti että yhteiskunnallisesti erityisessä asemassa. Tämän lisäksi Sveitsi tuottaa monia sellaisia vientituotteita, joita muut haluavat mielellään ostaa. Jalometallituotteet (kulta, korut jne.), lääketieteelliset valmisteet (pakatut lääkkeet, biolääketieteelliset valmisteet jne.), instrumentit (perus- ja laatukellot, ortopediset laitteet jne.) ja laitteet ja koneet (teollisuuslaitteet, venttiilit jne.) ovat Sveitsin viennin kivijalkoja. Palveluvienti on koostuu puolestaan monialaisesti muun muassa rojaltti- ja lisenssituloista, finanssipalveluista, matkailusta (koronaviruskriisin suurimpia häviäjäsektoreita) ja erilaisista asiantuntijapalveluista. Jopa koronaviruskriisistä Sveisin vienti on selvinnyt suhteellisen hyvin, kiitos SNB:n rahapoliittisten interventioiden.
Svetsiläiset vientituotteet kulkeutuvat Saksaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Ranskaan ja Intiaan. Nestlé, UBS, ABB, Zurich, Milka, Credit Suisse, Roche ja Rolex ovat vain eräitä tunnetuimmista sveitsiläisbrändejä. Jopa näinä vaikeina aikoina Sveitsin vientiluvut Eri vertailuissa Sveitsi on maailman kymmenen vauraimman maan joukossa, jonka lisäksi maa on kansainvälisessä taloudellisen vapauden vertailussa sijalla viisi (Euroopassa vertailupisteluku 69,8 - Sveitsi 82,0).
Kuvio 1. Taloudellinen vapaus Euroopassa (2020 Index of Economic Freedom)
Sveitsin keskuspankin rahapoliittinen ajattelu on kuitenkin omaa luokkaansa: SNB kasvattaa tasettaan ja samaan aikaan riski lisääntyy kasvavien osakeomistusten myötä. Kyse voi toki olla, kuten Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan, halusta pyrkiä heikentää frangia, mutta samaan aikaan valitulla rahapolitiikalla on väistämättömiä sivuseurauksia. Sveitsin keskuspankin mandaatin perusta on hintavakaus, jota SNB käytännössä suojelemaan aggressiiviseksi yltyneellä valuuttakurssipolitiikalla. Kyse on pohjimmiltaan valuutan hintasääntelystä.
SNB:n asettama ohjauskorko on ollut jo vuosien ajan -0,75 % ja vuoden 2020 keskimääräinen CPI -0,73 %, joten SNB voinee jatkaa nykymuotoista rahapoliittista toimintaansa vielä kuan aikaa NIRP-korkoympäristössä. Samaan aikaan sveitsiläisten ja Sveitsissä muutoin asuvien hintataso nouseekin kaiken aikaa, toisin sanoen eilisen frangilla ei saa edes samaa määrää tavaroita tänään kuin eilen. Sveitsiläiset käyttävät edelleen laajamittaisesti käteistä, vaikka koronaviruspandemia on tilannetta ainakin väliaikaisesti muuttanut. Lisäksi Sveitsi kuuluu kymmenen maailman säästeliäimmän kansan joukkoon (kansallinen säästämisaste on korkea)
Sveitsin keskuspankin omaksumaa rahapoliittista linjaa voi hyvillä perusteilla kutsua “kolmanneksi tieksi”, kun kerran kaikki muutkin harjoittavat voimakkaan ekspansiivista rahapolitiikkaa. Tämä ei kuitenkaan muuta tosiasioita: SNB:n tase kasvaa, omaisuusarvojen kasvu jatkaa (ei ikuista) kasvuaan, sveitsiläisten (säästäjien) frangimääräinen ostovoima jatkaa laskuaan ja SNB:n voitonjako jatkaa kasvuaan (niin kauan kuin korttitalo ei romahda).
SNB:n ja muiden keskuspankkien harjoittama (passiivinen) toiminta pääomamarkkinoilla on mainio esimerkki korporaatiososialismista, kuten Nassim. N. Taleb ja Mark Spitznagel sitä kutsuvat. Ennemmin tai myöhemmin SNB:n “aito ongelma valuuttansa kanssa”, kuten von Gerich artikkelissa kommentoi, käy ilmi.
SNB on seitsenkertaistanut Sveitsin rahaperustan vuodesta 2011.
Tämä ei ole sattumaa.