Karanteenitoimissa ja -viestinnässä on vielä parantamisen varaa
Koronavirustartuntojen määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi, jonka vuoksi muun muassa terveydenhuoltoon kohdistuu kasvavaa painetta eri puolilla maata. Erityisen valitettavaa on, ettei yksinkertaisia, suoraviivaisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi ole vieläkään hyödynnetty siinä määrin kuin on tarpeen.
Hyvin toteutetut omaehtoiset ja tartuntatautilain mukaiset karanteeni- ja eristystoimet ovat tärkeitä epidemian hallinnan työvälineitä, koska monet tutkimukset viittaavat siihen, että koronavirus leviää samassa kotitaloudessa elävien välillä nopeasti. Viimeisen puolen vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset viittaavat siihen, että kodin sisäisten tartuntojen ennaltaehkäisyllä on merkittävä vaikutus epidemiatilanteeseen.
Kansalaisten ei voida edellyttää ymmärtävän infektiontorjunnan hienouksia. Tämän takia kodin sisäisten koronatartuntojen ehkäisemisestä on annettava nopeasti valtakunnallisen tason infektiontorjunta- ja hygieniaohjeet omaehtoiseen tai pakottavaan kotieristykseen tai -karanteeniin. Kansalaisten ohjeistusta voidaan helposti parantaa muun muassa selkein päätöspuin ja vaiheittaisella ohjeistuksella.
Epäonnistuneiden kotieristyksien ja -karanteenien aiheuttamaa tartuntavuotoa on mahdollista torjua tehokkaasti. Jokainen epäonnistunut kotieristys ja -karanteeni on hankaloittaa epidemian hallintaa, koska varsinkin brittimuunnos leviää aiempaa herkemmin ja saattaa aiheuttaa jopa vakavamman tautimuodon. Kotieristyksestä ja -karanteenista on siirryttävä pahimmilla epidemia-alueilla kodin ulkopuolisiin järjestelyihin, jotta sekä kodin sisäiset että ulkopuoliset tartunnat saadaan minimoitua.
Myös Suomessa on todettu lukuisia tapauksia, joissa vapaaehtoisuuteen perustuvia, valvomattomia karanteenitoimia on rikottu. Yksittäiset rikkomukset eivät välttämättä johda monisukupolvisiin tartuntaketjuihin, mutta riittävän monet poikkeukset ja rikkomukset ovat yksi syy siihen, miksi tartuntoja ilmenee isoina ryppäinä ympäri maata.
Tarvitsemme elinkeinoelämän, päättäjien ja viranomaisten välistä strategista yhteistyötä kodin ulkopuolisten karanteenien ja eristysten järjestämiseksi. Hotellikaranteenit eivät ole logistisesti helppo järjestely, mutta ne ovat osoittautuneet eri puolilla maailmaa tehokkaaksi keinoksi yhteisössä ilmenevien ja maahan muualta saapuvien tartuntojen ehkäisemiseksi.
Nyt on korkea aika siirtyä puolivillaisista ratkaisuista kohti pitkäjänteisempää epidemian strategista hallintaa, jotta tartunnat saadaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistyä ja jatkotartunnat minimoitua. Kodin ulkopuoliset karanteeni- ja eristystoimet ovat tärkeä osa epidemian mahdollisimman nopeaa tukahduttamista.
Olen kirjoittanut samasta aiheesta jo joulukuussa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikosken kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.