Hybridistrategian tavoitteet ovat hyödyttömiä
Suomessa viime huhti-toukokuussa omaksutun hybridistrategian [1] tavoitteet ovat tammikuussa 2020 julkaistun STM:n päivittämän toimintasuunnitelman mukaan “estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä”. Lisäksi pääministeri on todennut: “Samanaikaisesti olemme pyrkineet turvaamaan ihmisten toimeentuloa, yritysten selviämistä ja työpaikkojen säilymistä.”
Valitettavasti tavoitteiden keskeisiä käsitteitä ei ole tähän päivään mennessä määritelty, minkä seurauksena asetetut tavoitteet ovat edelleen hyödyttömiä.
Ensimmäinen tavoite on “estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa”. Tavoite vaikuttaa järkevältä, sillä kukapa ei haluaisi estää viruksen leviämistä, mutta “viruksen leviämisen estämistä yhteiskunnassa” ei ole määritelty mitenkään. Tästä seuraa perustavanlaatuinen ongelma: mistä tiedämme, onko tavoite saavutettu vai ei?
Suomessa on viimeisen 14 päivän aikana todettu 7 353 uutta tartuntaa ja näitä edeltävien 14 päivän aikana 5 081 uutta tartuntaa. Onko tavoite näiden tai muiden lukujen, kuten ilmaantuvuuden, tartuntaryppäiden, positiivisten näytteiden osuuden, kontaktien jäljityksen, muuntoviruksen esiintyvyyden tai epäselvien tartuntojen, valossa saavutettu? Onko “viruksen leviämistä yhteiskunnassa” estetty? Emme tiedä, emmekä voi koskaan tietääkään; yhtäältä tartuntamäärät ovat suurempia kuin aiempina viikkoina, mikä antaa ymmärtää, että viruksen leviämistä ei olisi onnistuttu estämään (eli tavoite ei ole toteutunut), mutta toisaalta uusien tartuntojen määrä voisi toki olla vielä suurempi kuin se nyt on ollut, mikä antaa ymmärtää, että viruksen leviämistä yhteiskunnassa olisi onnistuttu estämään (eli tavoite on toteutunut).
Käytännössä mikä tahansa nollasta poikkeava havainto uusista tartunnoista miltä tahansa aikaväliltä johtaa samaan lopputulokseen; on mahdotonta arvioida, onko hybridistrategian tavoite saavutettu vai ei.
Sama ongelma koskee myös hybridistrategian kahta muuta tavoitetta; koska tavoitteiden käsitettä ei ole määritelty millään tavoin, emme voi tietää, onko “terveydenhuollon kantokyky turvattu” tai “erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä suojeltu”. Ehkä on, ehkä ei. Kukaan ei tiedä. Emme ole näiden pohdintojemme kanssa yksin.
Koska hybridistrategian tavoitteiden toteutumisen arviointi on mahdotonta, tavoitteet toimintaa ohjaavina työkaluina ovat hyödyttömiä: jos mikä tahansa määrä uusia tartuntoja voi yhtä hyvin tarkoittaa joko tavoitteen toteutumista tai sen toteuttamatta jättämistä, tavoitteista ei ole päätöksenteossa mitään hyötyä kenellekään. Päätöksenteko on kaikkine skenaarioineen, vaiheineen, tasoineen ja muine häkkyröineen osoittautunut keinoksi hämärtää hybridistrategian tavoiteasetantaa entisestään.
Hallitus ei ole avannut tavoitteiden suhdetta esitettyihin epidemiologisiin ja toiminnallisiin mittareihin, eikä liittänyt valittuja mittareita läpinäkyvään ja selkeään viitekehykseen. Hybridistrategia ei ole onnistunut tuottamaan selvästi ilmaistujen tavoitteiden ja tehokkaiden keinojen luomaa kokonaisuutta, jonka avulla johdonmukainen päätöksenteko olisi mahdollista. Tämä on johtanut syy-seuraussuhteiltaan ja tavoiteohjautuvuudeltaan puutteelliseen strategiseen ajatteluun, jossa tavoitteiden ja keinojen väliset suhteet ovat edelleen hyvin epäselvät. Esimerkiksi 8. maaliskuuta alkavat Suomen “sulkutilan” tavoiteasetantaa ei ole hallituksen toimesta vieläkään esitelty.
Niin kauan kuin hybridistrategian tavoitteet ovat hyödyttömiä, on epäselvää, mitä hyötyä koko strategiasta on kenellekään. Hallitus, joka puhuu kaikkien toimien tarkkarajaisuudesta, oikea-aikaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta, on ajautunut päätöksenteossaan naiivin probabilismin ansaan.
—
Viitteet
[1] Hybridillä on eri yhteyksissä erilaisia määritelmiä, mutta yleiskielessä sillä viitataan sekoitukseen tai yhdistelmään ja biologiassa se on hienompi ilmaus risteymälle. Lähtökohtana on siis vertailu vähintään kahden “luonnollisen” seikan välillä, jotka yhdistämällä saadaan jotain, jossa on jotain alkuperäisten asioiden piirteitä jossain suhteessa. Se, mitä hybridistrategia lopulta tarkoittaa, jää tulkitsijan mielikuvituksen varaan.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä teknologiajohtamisen apulaisprofessorin, tekniikan tohtori Pauli Alinin kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.