Koronan pysäyttäminen on edelleen hyvä – ellei jopa paras – polku takaisin arkeen

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Koronan arvioitiin alkuvaiheessa menevän nopeasti ohi, kunhan taudin leviämistä hidastettaisiin, mutta toisin kävi. SARS-CoV-2 on yllättänyt meidät joka käänteessä.

Suomen koronaepidemian aikajanalta ei puutu yllättäviä käänteitä, surkuhupaisia kommelluksia tai uusia vakavia haasteita. Pandemian uutena tulokkaana ovat aiempaa herkemmin leviävät koronamuunnokset, jotka ovat levinneet nopeasti ympäri maailmaa – ja ne ovat nyt myös levinneet Suomeen. Vielä tammikuussa THL:n asiantuntijoiden tiedossa ei ollut suunnitelmaa uusien virusmuunnosten leviämisen varalta, eikä ollut myöskään "varmaa" tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Nyt helmikuun lopussa varsinkin Uudenmaan epidemiatilanne näyttää hyvin huolestuttavalta. Epidemiologista johtamistyötä johtavan Eeva Ruotsalaisen mukaan koronaviruksen brittimuunnoksen osuus kaikista testatuista HUS-alueella on kasvanut suurella varmuudelle lähes 50 prosenttiin alle kuukaudessa. Vuoden alun muutamista yksittäistapauksista kaikkien koronamuunnostartuntojen määrä on kasvanut valtakunnallisesti jo yli 450 tapaukseen. Näistä valtaosa on todettu Uudenmaan alueella.

Vielä joulu- ja tammikuussa viranomaiset kertoivat, että brittimuunnoksen väestöleviämisestä ei ole "näyttöä". Oli selvää, että jo tuolloin rajojen terveysturvallisuustoimet olivat riittämättömät muuntoviruksen maahantulon ja siitä aiheutuvan kotoperäisen leviämisen torjumiseksi.

Koronapandemian alkumetreillä tartuntahuippua pyrittiin tasaamaan ja riskiryhmiä suojelemaan käytännössä niin, että välttelevät kontakteja ja ihmiset pysyisivät mahdollisimman paljon kodeissaan. Nuoret, iäkkäät ja monet perussairaat ovat joutuneet kärsimään epidemiatilanteen aaltoilusta hyvin eri tavoin. Toistaiseksi rokotteiden ansiosta hyvin pieni osa kansalaisista on suhteellisen turvassa vakavaa koronavirustautia vastaan, mutta jo ennen viime vuoden marras-joulukuussa saatuja myönteisiä rokoteuutisia joukko hyvin erilaisia maita ja alueita – Taiwan, Hong Kong, Kanadan atlanttiset provinssit, Uusi-Seelanti, Australia ja monet Tyynenmeren alueen valtiot ja maat – olivat onnistuneet murskaamaan epidemiakäyrän eli painamaan tartunnat nollaan tai nollan tuntumaan.

Muuntovirukset ovat globaalin koronapandemian uusin vaihe. Kyseessä on uusi tilanne, koska uudet muuntovirukset näyttävät epidemiologisen tiedon valossa leviävän aiempaa huomattavasti ärhäkämmin ja saattavat viimeisimmän tiedon valossa johtaa jopa aiempaa suurempaan kuolleisuuteen. Muunnokset leviävät Suomessa nykyisistä leviämistä hillitsevistä toimista huolimatta ja tartuntatapaukset tuplaantuvat nopeammin, koska torjuntatoimet on mitoitettu menneisyyden mukaan.

Kyse on taistelusta aikaa vastaan: Suomen rokotusohjelma ei pysy nykytahdilla perässä, jonka vuoksi uusi koronamuunnoksin varustettu epidemia-aalto aiheuttaa merkittäviä ja laajamittaisia haasteita ympäri maata. Lisäksi jopa lievä koronavirusinfektio voi olla rasite sekä sairastuneelle itselleen että terveydenhuollolle. Pitkäkestoinen koronavirustauti, joka tunnetaan nimillä long COVID ja long haulers, on uusi haaste terveydenhuollolle. Emme edes tiedä, millä kaikilla tavoin koronavirustauti vaikuttaa niin yksilöihin kuin myös laajemmin yhteisöihin.

On kuitenkin itsestään selvää, että epidemian monimutkaiset vaikutukset eivät rajoitu yksinomaan kuolleisiin, sairastuneisiin tai teho-osastoille päätyneisiin. Tapaus- tai infektiokuolleisuuden tarkastelu ei todellakaan ole koko kuva. “Yksi kuolema on tragedia. Miljoona kuolemaa on tilasto", kuten Josef Stalinin on väitetty todenneen. Epidemian kokonaisvaikutuksia voidaan arvioida kuolleisuuden, kokonais- ja välikertymien ja monien muiden tilastollisten muuttujien kautta. Mutta entä vaikeassa asemassa olevat lapset ja vanhukset? Entä esiintyvät taiteilijat? Mitä kuuluu matkailu- ja ravintola-alan yrittäjille? Tässä vaiheessa rokotuksilla ei ole isossa kuvassa osaa eikä arpaa. Oikea ratkaisu on tukahduttaa koronavirus ja pyrkiä kaikin keinoin säilyttämään nollatilanne, kunnes globaali pandemia helpottaa tulevaisuudessa.

Keskinäisriippuvuutemme tuottaa erilaisia paksuhäntäisiä ääri-ilmiöitä, kuten Matti Heino on todennut. Niitä voidaan torjua "leikkaamalla häntä". Epidemian tapauksessa tämä tarkoittaa keskinäisriippuvuuden vähentämistä väliaikaisella irti kytkeytymisellä eli vähentämällä tartunnan saaneiden määrän nollaan. Jos tartunnan saaneita ei ole, kukaan ei voi tartuttaa ketään. Nyt on oikea aika nopeille ja päättäväisille toimille, jotta voimme irtautua mahdollisimman nopeasti globaalin pandemian aiheuttamasta jo liian pitkään jatkuneesta kurimuksesta. Toimenpiteinä varmistetaan rajojen terveysturvallisuus, mahdollistetaan kodin ulkopuolinen valvottu karanteeni ja eristäminen, vähennetään liikkumista ja huolehditaan myöhemmin ilmenevien pienten tartuntaryppäiden mahdollisimman pikaisesta tukahduttamista.

Meidän on kaikin keinoin pidettävä huolta siitä, että muuntoviruksen leviäminen saadaan pysäytettyä ennen kuin sen muuntoviruksilla vahvistetun leviämisen hallitsemisen kustannukset kasvavat entisestään.

Tärkeintä on ymmärtää, että meillä on tarjolla vaihtoehtoja ja vaihtoehdoilla on aina merkitystä. Kurjistuva epidemiatilanne voidaan kääntää, mutta se vaatii tahtoa ryhtyä vastahyökkäykseen koronaviruksen aggressiiviseksi tukahduttamiseksi.

Suomen poliittisen johdon on nyt syytä selkokielisesti kertoa kansalaisille, kumpi kahdesta vaihtoehdosta valitaan:

  1. Jatketaan hybridistrategian ja sen jatkuvasti poukkoilevien päivitysten mukaisia aaltoilevia rajoitustoimia, jossa rajoitusten kiristäminen ja löysentäminen yhdessä jo ennestään ylioptimistiseen rokotusaikataulun ja oletetun kausivaihtelun kanssa saattaa helpottaa tilannetta joskus; vai

  2. Palataan mahdollisimman nopeasti ja varmasti huolettomaan koronavapaaseen arkeen maan rajojen sisäpuolella koronavirus aggressiivisesti tukahduttaen (nollatavoite), rokotuksia realistisella aikataululla jatkaen ja pitämällä huolta siitä, että tehtyjä uhrauksia ei menetetä (rajojen terveysturvallisuus).

Valinta on lopulta meidän.


Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.

Previous
Previous

Rajat kiinni vai rajojen terveysturvallisuus?

Next
Next

Koronamuunnosten leviäminen haastaa hybridistrategian