Koronamuunnosten leviäminen haastaa hybridistrategian
Oletko kuullut Uuden-Seelannin, Taiwanin, Etelä-Korean, Japanin, Kiinan, Mongolian tai Vietnamin uusista huolestuttavista koronamuunnoksista? Ei, et tietenkään ole, koska niitä ei ole olemassa. Edellä mainitut maat ovat pitäneet tiukasti huolen siitä, että koronavirus pysyy aisoissa. Uudessa-Seelannissa hiljattain ilmenneet tartuntatapaukset ovat olleet peräisin ulkomailta ja maassa on käynnistetty voimakkaat alueelliset torjuntatoimet niiden poistamiseksi yhteisöstä, koska ainakin osa tartunnoista on ollut ärhäkkäämpää brittimuunnosta.
Uutisissa on kerrottu Iso-Britanniassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa – ja nyt myös Suomessa – syntyneistä koronamuunnoksista. Merkittävää osaa näistä maista yhdistää lähes hallitsemattomaksi yltynyt koronaviruksen leviäminen, jonka takia myös uudet muunnokset ovat päässeet syntymään. Suomessa syntyneen muunnoksen tutkimustyö on vasta alkanut.
Seuraamme koronavirusmuunnosten etenemistä ja leviämistä ikään kuin uutena pahaenteisenä näytöksenä pian jo yli vuoden jatkuneen pandemian kehityksessä. Yhteiskunta on jumissa, ihmiset eivät toimi normaalisti ja kasvokkainen kohtaaminen kuulostaa vaaralliselta.
Suomen hallitus ja viranomaiset ovat jo ottaneet käyttöön muun muassa uusia rajoitustoimia ja rajojen terveysturvallisuutta tehostavia keinoja virusmuunnosten torjumiseksi. Vanha sanonta pätee nytkin: "Vara on viisautta, eikä vahingon enne". Brittimuunnokseen liittyviä tartuntaryppäitä on tavattu Suomessa aina Helsingistä Ouluun ja Ilomantsiin.
Suomessa on todettu jo yli 200 brittimuunnoksen aiheuttamaa infektiota. Ärhäkämmin tarttuva brittimuunnos leviää kaikessa hiljaisuudessa eri puolilla Suomea, vaikka muun muassa Tanskan ja Iso-Britannian tartuntatautiviranomaiset varoittivat jo joulukuun lopussa uhasta. Näyttää siltä, että julkinen keskustelu on hukkunut rajoitusten ja suositusten sekamelskaan.
Viime vuoden toukokuussa Suomessa hyväksytty hybridistrategia perustuu monimutkaiseen rajoitusten ja suositusten kokonaisuuteen, jonka julkilausuttuna tavoitteena on terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen ja riskiryhmien suojeleminen. Hybridistrategia ei siis pyri taudin tukahduttamiseen, vaan sen leviämisen hidastamiseen.
Tuoreimmassa Lääkärilehdessä todettiin koulujen sulkemisen olevan koronan leviämistä leviämistä ehkäisevänä toimenpiteenä lähes yhtä tehokas kuin kymmenen hengen kokoontumisrajoitus. Maailmanluokan etäkouluinfrastruktuurista huolimatta koulukysymystä ei ole onnistuttu ratkaisemaan tyydyttävästi. Esimerkiksi Vantaalla on todettu monissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tartuntoja, jonka takia yli tuhat ihmistä on nyt karanteenissa.
Rajoituksia vuoroin tiukentamalla ja hölläämällä yritetään pärjätä siihen asti, että suomalaiset on rokotettu. Mittarina on edelleen terveydenhuollon ylikuormittuminen, eli tilanne, jossa tehohoitoon ei enää mahdu. Tämä on kyseenalainen mittari menestykselle, koska jo lähes vuoden jatkuneet erilaiset rajoitustoimet aiheuttavat merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia.
Koululuokissa päiviään viettäviä alle 16-vuotiaita ei ole ilmeisesti tarkoitus lainkaan rokottaa. Nykyisen hybridistrategian mukaan lapset ottavat siis tämän uuden ja tuntemattoman monielinsairauden "vastaan" sairastamalla sen, ja kantavat siten kortensa kekoon yhteisissä laumasuojatalkoissa.
Jos ja kun brittimuunnos saa jalansijaa Suomessa, sen leviämistä ei voida enää hallita nykytoimin. Ärhäkämmät, jopa tappavammat, virusmuunnokset sikiävät ympäri maailmaa – ja ainoa riittävän nopea tapa kriisistä irtautumiseen on tukahduttaa koronavirustauti Suomessa välittömästi.
Hitaasti kiihtyvästä rokottamisesta ei ole apua tässä tilanteessa, koska kaikkien halukkaiden kansalaisten rokottamiseen menee aikaa vähintään puoli vuotta, ellei kauemminkin. Brittimuunnos ei odota sitä, että ehdimme rokottaa riittävän määrän suomalaisista koronavirustautia vastaan.
Hallituksen on nyt korkea aika omaksua aggressiivinen tukahduttamisstrategia eli painettava tartunnat niin alas kuin mahdollista, jotta voimme poistaa maan sisäiset rajoitustoimet kesäksi. Mitä vähemmän tartuntatapauksia on, sitä helpompaa elämä on kaikille.
Tukahduttamisen lähtökohdaksi on omaksuttava terveydenhuollon kantokyvyn turvaamisen sijaan nollatavoite, eli koronavirustaudin poistaminen Suomen rajojen sisäpuolelta. Koronamuunnokset ovat muuttaneet jo ennestään haastavan epidemiatilanteen entistä epävakaammaksi. Monissa maakunnissa on omaksuttu tukahdutusstrategiaa muistuttava toimintalinja ja elämä on rauhallisempaa. Pääkaupunkiseudun tilanne on kuitenkin hyvin huolestuttava. HUS-alueella taudin ilmaantuvuus on ollut kasvu-uralla tammikuun puolivälistä asti.
Kansalaisten näkökulmasta on tärkeää, että muuntovirus ei pääse leviämään. Tämä voi edellyttää tiukkoja, lyhytaikaisia ja paikallisia toimia koronatartuntojen ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi. Kansallisena tavoitteen tulee olla nolla kotimaista tartuntatapausta päivää kohden. Vaikka tavoitteeseen ei täysin päästäisi, olisimme silti yhteiskuntana paremmassa tilanteessa kuin tähdätessämme vain terveydenhuollon kantokyvyn ja riskiryhmien suojaamiseen.
Tarvitsemme paremman lähestymistavan, jossa toimet on sidottu uusien tartuntatapauksien lukumäärään ja taudin leviämiseen, päästäksemme pois koronaepidemian kahleista. Selväsanainen viesti ja sitoutuminen nollatavoitteeseen on sekä käytännöllisesti että moraalisesti oikea tapa toimia. Koronavapauden tavoittelu tekee elämästämme ennustettavampaa ja yhdistää meidät kaikki saman tavoitteen taakse.
Olemme kuluttaneet pian jo yli vuoden koronaviruksen kanssa taisteluun. Nyt on aika tehdä oikea valinta eli tähdätä koronavirustaudin kitkemiseen pois Suomesta.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä lääketieteen tohtori ja neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäen ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikosken kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.